Vein edellisen illan kiusaaman (ensin tunnin treeni ja sitten kaksi tuntia remonttitarpeiden roudaamista kapeassa portaikossa, yltä päältä hiessä) itseni lauantaiaamuna uimaan ja muutamaa tuntia myöhemmin ohjatulle venyttelytunnille suurehkoon kuntosalikeskukseen. Viikon aktiivisuuden jälkeen ajatus pitkästä ja huolellisesta venyttelystä tuntui vähintäänkin hyvältä.
Ohjaaja käveli sisään, aloitti tunnin itsestäänselvyytenä ja eteni melkolailla selittämättä lihasryhmästä ja asennosta toiseen. Taustalla soi rauhoittavaksi tarkoitettu musiikki, ja ohjaaja lateli ohjeita verkkaiseen tahtiin. Jotkut venytyksistä tuntuivat jumalaisilta, jotkut eivät osuneet kohdalleen joko huonosti venyvän kehoni tai puutteellisen rutiinini vuoksi. En jäänyt pohtimaan niinkään tunnin vetäjän ammattitaitoa kuin kahta asiaa, joista toisesta kirjoitan tuonnempana.
Tuntui siltä, että tunnin suurin anti oli samassa tilassa oleminen ja asioiden suorittaminen ohjatusti. Mitään yksittäistä korjausta kenenkään venytyksiin ei tehty, vaan homma eteni rutiinilla eteenpäin aikataulun puitteissa. Yhdessä tekeminen rajautui samassa tilassa olemiseen, kukaan ei puhunut keskenään. Koska tilassa oli muitakin, ei tunne tekevänsä asioita yksin. Toiminee monille. Sali oli iso, ja läsnä oli lähes 50 ihmistä.
Voin helposti uskoa, että pitkän päivän jälkeen ohjattu teeperästä-tunti rankkaa jotakin voi olla juuri oikea ratkaisu monelle. Itse kuulun siihen ryhmään, jolle vedetty liikunta edustaa enemmän sen oppimista miten asian voi tehdä itsekseen. Se toimii vaikkapa venyttelyyn.
Niin hyvältä kuin itse venyttely tuntuikin, ympäristö ja tilanne teki siitä minulle hetkittäin turhauttavan kokemuksen. Halusin olla mieluummin yksin matolla, venyttämässä niitä kohtia jotka sitä tarvitsevat ja joita on rasitettu. Ja tietenkin suurin ajattelun virhe ilmenee tässä, sillä juuri puutteellisen osaamisen takia venyttely jää usein liian pintapuoliseksi. Rutiinin puuttuessa unohtaa venytellä tasaisesti ja riittävän pitkään, ja lopputuloksena ihmettelee kipeytyviä kohtia ja huonoa liikkuvuuttaan.
Tunti oli hyvä aktivointi asioihin, jotka muistan joten kuten menneisyydestäni, ja osittainen tarkennus kevään aikana parantuneisiin perusvenytyksiin. Silti, tunnin ilmapiiri jätti ainakin minut hieman pettyneeksi. Kenties olen henkilökohtaisen ohjauksen pilaama monin tavoin, mutta osittaisen tehottomuutensa lisäksi tunti oli myös kallis. Jäsenenä pääsisit halvemmalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti